Forssan Lehti
13.2.2023
Urjalan kulmilta
Onko sinulla ystävä?
Ystävänpäivä on juuriltaan pakanallinen roomalaisen ajan naisten ja avioliiton jumalatar Junon ja kreikkalaisen luonnon ja hedelmällisyyden jumalattaren Panin juhla, jonka kristityt yrittivät kieltää 400-luvulla ja yrittivät korvata sen rakkauden ja avioliiton suojeluspyhimyksen Valentinuksen muistopäivällä. 1800-luvulla päivä siirtyi Amerikkaan ja palasi sieltä viime vuosisadalla Eurooppaan ja Suomeen 1980 luvulla ja virallisen kalenteriin v. 1996.
Koulussa täällä Urjalassa ja laajalti muuallakin lapset pitävät Petri Virtasen sanoittamasta ja säveltämästä laulusta, joka alkaa: ”Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää. Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.”
Wikipedia määrittelee ystävyyden kahden ihmisen välisen ihmissuhteeksi, joka on tuttavuutta läheisempi mutta seurustelusuhdetta etäisempi. Se on tasa-arvoinen ja vapaaehtoinen suhde, jossa osapuolet viettävät aikaansa yhdessä ja keskustelevat henkilökohtaisista asioistaan.
Juha Vainio sanoitti venäläistä alkuperää olevan Ystävän laulun, jossa kysytään: ”Mistä tunnet sä ystävän? Malin veljesten levyttämänä laulu alkaa: ”Miten ystävyys punnitaan?” Molemmat ihan aiheellisia kysymyksiä.
Ystävänpäivästä tuli toiseksi suosituin korttipäivä joulun jälkeen. SPR oli vahvasti mukana ja sen kautta taisi tulla myös punainen sydän. Suklaa lienee vanhempaa perua. Huomenna yleisin ystävänpäivän tervehdys välitettäneen Facebookissa, Twitterissä, Instragramissa tai Tikotokissa. Niissähän meillä on enemmän kavereita kuin ystäviä. Kaveruuskin on hyvä, mutta ystävyys on aina enemmän. Suurinta on rakkaus ja rakkaat läheisimmät.
Urjalan kunta nostaa kuukausittain tämän vuoden aikana hyvinvointiin liittyviä teemoja. Osa teemoista on jo nimetty ja osa myöhemmin. Helmikuun teema on kiitollisuus. Välttämättä aihe ei ole siis sama, joka muutoin kuukauteen liittyisi. Vuoden lopulla palkitaan vuoden hyvinvointiteko. Mukaan kampanjaan kutsutaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä.
Suomessa on paljon yksin asuvia. Joillekin se on tietoinen valinta ja tosille tullut elämän kulun mukana. Monilla on hyviä ystäviä, mutta on myös heitä, joilla ei ole juuri ketään. Joillekin lähes ainoa ystävä on koira tai kissa. Tästä tuli mieleeni, kuinka mummoni puhui usein valkoisesta kissastaan Elmeristä, jolle jutteli päivän mittaan tai oli huolissan, jos se ei ajoissa tullut retkiltään syömään.
Voiko ystävänä olla jokin muu kuin ihminen tai eläin? Ihmistä ei voi korvata, mutta joillekin ystävän korvikkeena voi olla perjantainen humala tai Jumala, josta Arttu Viskari takavuosina riimitteli. Kirjakin voi olla ystävä, joka vie mukaan tuttuun tai ennestään tuntemattomaan maailmaan. Mukana ovat järki ja tunteet. Kirjan voi ostaa omaksi tai sen voi lainata. Samaa palvelee hyvin toimitettu sanoma- tai aikakauslehti. Jos se ei tule laatikkoon tai luukusta ajoissa, voi lukea näytöllä tietokoneella, jos sellainen on käytettävissä.
Hyvää ystävänpäivää!
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
30.1.2023
Urjalan kulmilta
Missä vietät vanhuutesi?
Olin tiistaina kuuntelemassa Attendo Airanteen yksikönjohtaja Marjo Lennon esitystä palveluista, joita talo tarjoaa etupäässä vanhuksille. Paikkoja on 45 ja ne ovat kaikki käytössä. Suurin pulma on henkilöstön saaminen ja tilanne kiristyy vielä huhtikuussa, kun uusi tiukempi henkilöstömitoitus astuu voimaan.
Urjalan vanhainkodin toiminta päättyi tammikuussa 2018, jolloin silloiset asukkaat siirtyivät Attendon uusiin tiloihin sairaalanmäelle. Vanhainkodissa olleista on vielä viisi talon kirjoilla. Yksi Airanteen asukas on kuntoutunut niin paljon, että on palannut omaan kotiinsa. Muiden lähtijöiden elämän mitta on tullut täyteen.
Urjalassa on myös toinen asumispalveluita ja tehostettua asumispalvelua antava yksikkö Reikonlinna. Sen perusti aikanaan Urjalan seudun vanhustenkotiyhdistys, mutta nyt toiminasta vastaa toinen valtakunnallinen ketju Esperi. Hoivakodissa on 46 paikkaa.
Tähän asti sopijapuolena on ollut kunta, mutta vuoden alusta vanhustenhoito siirtyi terveyspalvelujen ohella Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Vielä tiistaina ei ollut tietoja millaiseksi hintataso asettuu. Aiemminhan kerrottiin, että Attendo oli irtisanonut sopimukset, koska kustannukset olivat kohonneet. Marjo Lennon mukaan tällä pyrittiin vauhdittamaan neuvotteluja.
Hyvinvointialueella hoitoa tarvitseva vanhus saattaa joutua hoitokotiin, joka ei ole omalla paikkakunnalla. Tästähän on kokemusta myös kuntaliitoskunnissa. Esimerkiksi kalvolalainen vanhus saattoi joutua vaikkapa Lammille.
Kannattaa muistaa, että vaikka Urjalassa on paljon yli 75-vuotiaita, joiden osalta vuosien mittaan hoidon tarve kasvaa, niin valtaosa heistä asuu kotona ihan niin kuin muutkin ihmiset. Osa saa kotipalvelua eri muodoissa.
Otsikoissa ovat viime aikoina olleet päivystysruuhkat keskussairaaloissa. Onkohan päivitysten keskittäminen viety liian pitkälle? Henkilöstöstä on pulaa kaikilla tasoilla. Korona-aika kärjisti tilannetta ja työntekijät olivat tiukoilla. Hyvinvointialue voi olla uusi mahdollisuus, jos toteutetaan uusia toimintatapoja. Usein parhaat ideat löytyät tekijöitä kuuntelemalla. Palkkaus ei houkuttele uusia, eikä pidä aiempia hoitajia.
Airanteen yksikössä on nyt kaksi filippiiniläistä hoitajaa ja pari on tulossa lisää. Heidän kotimaassaan saamansa koulutus ei täytä suomalaisia vaatimuksia ja siksi he saavat lisäkoulutusta ja samalla oppivat kieltämme.
Yhteishaku sosiaali- ja terveysalalle on taas pian käynnistymässä, joten toivotaan, että hakijoita saataisiin. Nuorten kannattaa pitää katse vähän kauempana, sillä uskon, että arvostus ja palkkaus paranevat lähivuosina. Muutenhan emme selviä.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
16.1.2022
Urjalan kulmilta
Miten ja missä liikutaan vuonna 2045?
Kunnanhallitus antaa tänään lausuntonsa Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jonka tähtäin on vuodessa 2045. Siinä on neljä näkökulmaa: ylimaakunnalliset pääyhteydet, tavaraliikenne, arjen liikenneympäristöt sekä matkailu ja vapaa-aika. Luin sen 55 sivua, ja sillä perusteella muutama kommentti.
Suurimmat liikennemäärät ovat Tampereen kaupunkiseudulla ja suunnitelma keskittyy lähinnä niihin. Mukana on niin tunnin rata Helsinkiin, kuin valtatien oikaisu Pirkkalaan ja kehätien jatko Kangasalalle. Ysitien osalta painopiste on Oriveden suunnassa. Vieläkään ei ole ohjelmassa ohituskaistoja Urjalaan. Pro Ysitellä riittää lobattavaa ja sitä johtaa entinen Urjalan hallintojohtaja nykyinen Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.
Urjala mainitaan suunnitelmassa rautatien lähiliikenteen osalta. Turku–Toijala-radalla on parhaassa tapauksessa mahdollista saada junat pysähtymään Urjalassa, mikä todetaan tärkeänä kunnanjohtajan päätösehdotuksessa. Nuutajärvi mainitaan kausiluontoisena matkailukohteena
Mielestäni urjalalaisten kannattaisi pohtia, onko meille eduksi tunnin rata Tampereelta Helsinkiin. Juna ei pysähtyisi Toijalassa. Olisi mentävä Tampereelle ja silloin matka-aika ei meille lyhenisi. Nyt Toijalasta Helsinkiin pääse alle puolessatoista tunnissa.
Maanteistä suunnitelmassa ei mainita seudullisesti merkittävinä tieyhteyksinä Urjalasta muuta kuin ysitie ja Punkalaitumelle johtava tie. Esimerkiksi tieyhteys Forssaan ja Toijalaan ei sisälly tähän luokitukseen.
Kaupunkien ulkopuolista maaseutu käsitellään ohjelmassa ”yksiöllisen liikenteen alueena”, jossa liikutaan omilla kulkuvälineillä eli lähinnä autoilla. Väestöpohja ei ole riittävä joukkoliikenteelle lukuun ottamatta koulukyytejä. Näillä teillä on myös maa- ja metsätalouden osalta raskasta liikennettä. Olin aikanani seutukaavaliiton työryhmässä, jossa pohdittiin keinoja yksityisteiden eli tiekuntien ylläpitämien teiden ylläpidon parantamiseksi. Valitettavasti nyt valmistuneessa ohjelmassa ei näiden teiden osalle esitetä mitään konkreettisia toimenpiteitä. Monet kunnat ovat avustaneet tiekuntia ja myös jälleen valtiokin, joka välillä poisti avustuksensa.
Maaseudulla alkaa olla tilanne sellainen, että tielle ei tahdo saada auraajia ja hiekoittajia. Tämä koskee myös oman tiensä päässä tai varrella asuvia. Talojen määrä, joissa on traktoreita, on, vähentynyt ja monen omistaja käy muualla töissä, eikä pysty sitoutumaan lumitöihin.
Kaupunkien ja keskustojen osalta edellä mainitussa ohjelma on korostetusti esillä joukkoliikenne ja pyörä- ja kävelytiet. Urjalan tulisi lausunnoissaan muistuttaa meille tärkeistä kohteista. Suunnitelmassa keskitytään liikenteen päästöjen vähentämiseen ja sekä autojen ja jopa polkupyörien sähköistämiseen.
Tavoitevuosi 2045 tuntuu kaukaiselta, mutta tiehankkeissa se ei ole kovin pitkä aika. Rahasta kaikki on kiinni. Olemmehan nähneet, miten alempiasteinen tieverkko rapautuu, vaikka varoja on lisätty. Korjausvelka on suuri. Kohdistuuko valtiontalouden säästöleikuri ensi vuonna myös tierahoihin? Urjalan olisi pyrittävä saamaan edustaja tavoiteohjelman jatkovalmisteluun.
Seppo Pirhonen
Forssan Lehti
2.1.2023
Urjalan kulmilta
Hätkähdyttävät luvut
Mikä olisi alkaneen vuonna tärkein asia, jossa pitäisi saada Suomessa muutos aikaan? Minut saattoi tähän kysymykseen tilastojen tutkiminen. Opiskeluaikana tilastotoeteen kurssi ei ollut suosikkiaihe, mutta myöhemmin olen tarvinnut tilastoja usein ja myös tähän vuoden ensimmäiseen kolumniini. Tiedän, että numeroiden esittäminen ei ole aina helppoa luettavaa, mutta joskus ne kertovat enemmän kuin 500 sanaa. Muistattehan, että kuva voi vastata tuhatta sanaa.
Suomessa on nyt 37 sellaista kuntaa, joissa luonnollinen väestönmuutos on plussalla. Tämä tarkoittaa, että syntyy ihmisiä enemmän kuin kuolee. Muuttoliike ei ole mukana. Vielä v. 2010 näitä kuntia oli 119 eli kolmasosa kunnista ja nyt siis kymmenesosa, kun kuntia on 309.
Vuonna 2021 Urjalassa syntyi 44 vähemmän kuin kuoli. Muualla perinteisessä Lounais-Hämeessä luvut olivat: Forssa 169, Humppila 15, Jokioinen 19, Tammela 39, Somero 110 ja Ypäjä 14.
Päättyneenä vuonna syntyi Suomessa tammi–marraskuussa 4326 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. Kuolleitakin oli 4685 enemmän vastaavana aikana. Korona-aika lisäsi syntyvyyttä. Nyt ei taida tulla niin pitkiä sähkökatkoja, jotta se nostaisi lastenhankkimisintoa.
Hätkähdyttävintä on tieto, että vuoteen 2060 mennessä meitä kuolee 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy. Kun ihmiset elävät pidempään kaksinkertaistuu yli 75-vuotiaden määrä seuraavien 15 vuoden aikana. Aluekehitysjohtaja Timo Aron mukaan vuodesta 2015 Suomen kokonaisväkiluku on kasvanut, koska tulijoita on ollut muualta. Kotimaisia kieliä suomea ruotsia ja saamea puhuvien määrä on vähentynyt tuosta vuodesta joka vuosi. Työikäisen väestön osalta muutos tapahtui jo vuonna 2008.
Ulkomailta tulevat asettuvat yleensä suurimpiin kaupunkeihin. Ukrainasta on tullut tähän mennessä 47 000 tilapäistä suojelua hakenutta. Määrä kasvanee tänä vuonna. Vuoden maassa olon jälkeen he voivat kirjautua sijoituskuntansa asukkaiksi.
Tuhannen euron kysymys on, miten saadaan syntyvyys reippaaseen kasvuun. Jokainen syntyvä lapsi on kuluerä vanhempien lisäksi myös kunnille, hyvinvointialueille ja valtiolle seuraavat 20 vuotta. Edellä olevasta kävi ilmi, että vielä suurempi kuluerä on väestön vanheneminen.
Lapsilisien reaaliarvo on alentunut. Lähes joulukuun kaltainen lisä tarvittaneen jatkossakin. Pitäisikö varhaiskasvatuksen eli päivähoidon olla ilmaista? Tarvitaan keinoja, joilla perhe-elämää ja työelämää voidaan vieläkin paremmin sovittaa yhteen. Perhevapaauudistus säilytti perheiden valintaoikeuden.
Tasan kolmen kuukauden päästä tiedämme, ketkä ovat ne 200 kansanedustajaa, jotka päättävät asioistamme seuraavat neljä vuotta. Pahoin pelkään, että vaalikeskustelussa leikkauslistat ovat jälleen pääosassa. Pikemminkin pitäisi pohtia, miten saamme lisää tuloja valtiolle ja kunnille. Leikkaukset vievät niiltä, joilla vähiten on. Sinänsä tarpeellisissa koronatuissa näimme myös niitä, jotka saivat, vaikka eivät olisi tarvinneet.
Tulevaisuuden kannalta tärkein kysymys on, että Suomeen syntyy lapsia paljon enemmän kuin nykyisin. Näissä aatoksissa toivon, että tästä vuodesta tulee meille kaikille hyvä vuosi.
Seppo Pirhonen |