Urjalan kulmilta 2021

Täältä voit lukea uusimmat Forssan Lehdessä julkaistut kolumnini
Vuosilukua klikkaamalla pääset sinä vuonna julkaistuihin juttuihin.
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020


12.04.21 Sata vuotta oppivelvollisuutta
29.0321 Valoa kohti
15.03.21 Etsimääsi henkilöä ei valitettavasti löytynyt
01.03.21 Hanki kantaa
15.02.21 Kouluasioissa ei ole yhtä totuutta
01.02.21 Uutta rakentamaan
18.01.21 Nuorena yrittämään
04.01.21 Emme näe vielä…


                                                                                                             Forssan Lehti
                                                                                                            12.4.2021
Urjalan kulmilta
Sata vuotta oppivelvollisuutta

Alkaneella viikolla tulee kuluneeksi sata vuotta oppivelvollisuuden säätämisestä. Oppivelvollisuus alkoi seitsemänvuotiaana ja päättyi 13-vuotiaana. Tänä vuonna voimaan tulleen muutoksen mukaan oppivelvollisuus päättyy 18-vuotiaana. Siksi keskiasteelle eli ammattikouluihin ja lukioihin oli ennätysmäärä hakijoita.

Kansakoulun piti toimia täydellisenä kaksivuotisena ala- ja nelivuotisena yläkouluna tai supistettuna. Alakansakoulu kesti 36 viikkoa, mutta jos sama opettaja toimi kahdessa koulussa se kesti 18 viikkoa kummassakin. Lisäksi maaseudulla piti osallistua kahtena vuotena 25 viikkona neljän tuntia jatko-opetukseen. Kaupungeissa, kauppaloissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa piti olla käytännön elämään valmistavia päiväkouluina toimiva jatkoluokkia. Laissa oli 16 vuoden siirtymäaika.

Oppivelvollisuuslakia oli yritetty jo pari kertaa autonomian aikana, mutta se oli tyrehtynyt venäläishallinnon vastustukseen. Kansakouluasetus oli annettu jo 1866 ja sitä täydensi piirijakoasetus 1898, jolloin kunnan tuli perustaa kouluja niin, ettei kenenkään koulumatka tulisi viittä kilometriä pidemmäksi.

Urjalassa pitäjänkoulu perustettiin ensimmäisten joukossa koko maassa v. 1858 Urjalankylään. Piirijakoasetuksen myötä kylän kilpailivat koulujen perustamisesta. Ennen oppivelvollisuuta Urjalaan oli perustettu jo lähes 20 koulua. Rinnalla toimivat osin vielä seurakunnan kiertokoulut. Kirkko oli oivaltanut aikanaan keinon saada kansa lukemaan. Naimisiin ei päässyt, jos ei osannut lukea. Lukutaito testattiin kinkereillä.

Kaksikolmasosaa ikäluokasta koko maassa kävi kansakoulun ennen oppivelvollisuutta, joten laki vei käytännössä loputkin koulunpenkille. Kansakoulusta tuli pohjakoulu oppikoululle. Vanhin maaseudulle perustettu koulu on Tammelassa v. 1899 aloittanut Forssan Yhteislyseo.

Oppivelvollisuuden pidentämisestä kiisteltiin viime vuonna lakia uudistettaessa. Pidennystä vastustaneet arvioivat, ettei lisävuosi auta koulupudokkaita. Pidennys turvaa nyt lukiolaisille ja ammattikoululaisille ilmaiset oppimateriaalit. Sisältöjä ja toimintatapoja pitää muuttaa niin, että koulu kiinnostaa.

Toisten mielestä oppivelvollisuutta pitäisi aikaistaa. Monissa maissa oppivelvollisuus alkaa jo kuusivuotiaana tai aiemmin. Käytännössä Suomessa miltei kakki osallistuvat kuusivuotiaina esiopetukseen. Syksyllä Urjalassa myös viisivuotiaat, kun kunta valittiin kokeiluun mukaan. Nykyisin ei puhuta päivähoidosta vaan varhaiskasvatuksesta, johon on omat valtakunnalliset ja kuntakohtaiset opetussuunnitelmat.

Seppo Pirhonen


                                                                                                            29.3.2021
Urjalan kulmilta
Valoa kohti

Ensimmäinen aalto oli viime vuonna, nyt toinen ja osin kolmaskin ja ilmeisesti on vielä tulossa neljäskin. Virus on muuntokykyinen. Tähän asti vallinnut yhteisymmärrys on hävinnyt. Nyt noukitaan halpoja pisteitä.

Viimeaikaista rajoituskeskustelua seuratessa on tullut mieleen Pohjantähdestä Kivivuoren Oton humoristinen maininta poikansa Jannen lakiopintojen tarkoituksesta eli hankkia tietoa siitä, miten lakia voi kiertää.

Osa noudattaa ohjeita ja suosituksia tunnollisesti, toiset ovat välipitämättömiä ja jotkut ovat avoimesti vastaan ja ajattelevat, ettei se kohdalleni tule ja jos tulee, ei ainakaan henkeä vie.
Urjalassa on todettu viisi tapausta viime vuonna. Tiettävästi yksi on kuollut. Viime viikkoina on mediassa uutisoitu jäähallin leiristä, jonka seurauksena oli kolmisenkymmentä tartuntaa. Leiriläiset olivat Tampereen ympäristöstä. Urjalaan ei tullut tätä kautta tartuntoja.

Joka viides urjalalainen on rokotettu eli olemme koko maan tahtia edellä. Tiedossani ei ole, millaisia vaikutuksia rokotuksista on. Vaikutukset ovat yksilöllisiä. Yksi tapaamani kertoi, ettei aio ottaa rokotetta. Hän perusteli kantaansa sikainfluenssan narkoleksia-vaikutuksilla.

Kansalaiset alkavat ymmärrettävästi olla väsyneitä. Yhtään ei helpota sekään, että illasta toiseen samansisältöiset keskustelut pyörivät televisiossa. Tehokkaasti kohdennettu, määräaikainen liikkumiskielto voisi nujertaa viruksen, mutta ei kaada yrityksiä, eikä kulttuuria. Viivyttely johtanee toisenlaiseen tulokseen.

Nyt on eletty paaston aikaa. Sitä ei nykyään juuri huomaa. Tosin korona-aika on rajoittanut elämää ja on saanut pohtimaan myös sitä, mikä elämässä on tärkeintä. Sehän on paaston tärkein merkitys. Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jonka aikana kristikunta seuraa Jeesuksen vaiheita Jerusalemissa.

Pääsisäispyhistä kiirastorstain iltamessu on ollut suosittu. Tänä vuonna urjalalaisista 24 pääsee mukaan. Kuusi kerrallaan neljässä 20 minuuttia kestävässä erässä. Halukkaiden pitää varata paikkansa etukäteen.

Seurakunnat ovat ryhtyneet välittämään Facebookin välityksellä jumalanpalveluksia ja muitakin tilaisuuksia. Internet täytyy olla, jotta seuraaminen onnistuu. Jos haluaa kuulla, millaista meno on muissa seurakunnissa voi valita vaihteeksi toisenkin katseltavakseen. Kotimaa-lehti tarjoaa palvelun www.jumalanpalvelusverkossa.fi, jonka kautta voi seurata myös konsertteja ja hartaushetkiä.

Kevät etenee ja päivä pitenee. Mielialat kohentuvat tämän myötä. Toivottavasti olemme muutenkin menossa kohti valoisampia aikoja. Hyvää pääsiäistä!

Seppo Pirhonen

  

                                                                                                         Forssan Lehti
                                                                                                           15.3.2021
Urjalan kulmilta
Etsimääsi henkilöä ei valitettavasti löytynyt

Usein olen joutunut toteamaan, että puhelinnumeron hakupalvelusta tulee vastaus: ”Etsimääsi henkilöä ei löydy.”  Täytyy kokeilla jotain muuta numerohakua. Silloin saa pulittaa parista viiteen euroon, jotta saa tekstiviestivastauksen. Entistä puhelinluetteloa on joskus ikävä. Digiaikana numeroillakin rahastetaan.

Yhä lisääntyvä ilmiö on myös se, että monet laittavat numeronsa salaiseksi. Kuulin hiljattain, että varsinkin lapset ovat suositelleet vanhusiässä oleville vanhemmilleen numeron salaamista. Näinä aikoina, jolloin vanhat ihmiset noudattavat ohjeita, eivätkä liiku juuri kodin ulkopuolella, on puhelin turvallinen tapa pitää yhteyttä. Vaan minkäs teet, jos numeroa ei löydykään.

Lankapuhelimista on luovuttu ja on siirrytty kännyköihin. Vanhemmilla ihmisillä on useimmiten tavallinen, mutta vähitellen on siirryttävä ns. älykännykkään. Kun puhelinta vaihtaa, on vaarana, että osa numeroista häviää, koska osa niistä on puhelimen muistissa ja toiset sim-kortin muistissa. Täällä Urjalassa Kyyrön Seppo Kamerapisteessä on auttanut monia siirtämään numerot. Telian myyntipisteessä Ideaparkissa ei sitä luvattu tehdä.

Viranomaiset eivät aina näytä ottavan huomioon sitä, että digiloikka on vielä kokematta tai puutteellisesti hallinnassa. Aina kehotetaan varamaan aikoja netin välityksellä, milloin mihinkin. Koronan rokotusaikoja sentään voi varta puhelimellakin.

Nykyisin kehotetaan varomaan sekä koti- että sähköpostiosoitteen jakamista netissä. Henkilösuojaan vedoten joissakin taloyhtiöissä ei ole ovessa nimikilpeä. Varovainen kannattaa olla, mutta joskus mennään turhan pitkälle. Rikolliset löytävät aina.

Suomalaisista 58 % on Facebookissa, mutta Twitterissä on vain 13 %. Eli valtaosalta jäivät erään Trumpin twiitit eli lyhyet viestit lukematta. Tässä palvelussa käytetään alkumerkkinä ”risuaitaa eli #-merkkiä. Sitä kutsutaan hastagiksi. Jos on kuvista kiinnostunut, pitäisi olla Instagramissa. Nuorempi väki suosii näitä kahta viimeksi mainittua.

Kun hakee googlettamalla jotain tuotetta, vakkapa näin kevään koittaesssa jotain puutarhaan liittyvää, tarjotaan useita sivuja. Kun sinne menee, kysytään kohta, hyväksyykö evästeet. Jos hyväksyy, pääsee eteenpäin. Jos ei hyväksy ei saa tietoa.

Kun seuraavan kerran avaa Facebookin, on sivulla heti tarjolla yrityksen mainoksia ja tarjouksia. Yritys löytää tietokoneesi ja niin saat mainoksia jonkin aikaa. Ne saattavat ponnahtaa näkyviin, kun avaat Forssan Lehden digiversion. Nykyelämässä toiset löydetään ja toiset jäävät ulkopuolelle.

Seppo Pirhonen

  

                                                                                                          Forssan Lehti
                                                                                                          1.3.2021
Urjalan kulmilta
Hanki kantaa

Urjalan koululaiset ovat aloittaneet talviloman. Viime viikon lopulla näytti siltä, että hiihtomaastot taitavat sulaa. Usein näin on käynytkin hiihtoloman alkaessa. Hankien laskettua ja yöpakkasten ansioista syntyi kuitenkin hankikanto, jolla on hyvä hiihtää sekä perinteistä että luistellen.

Ilokseni olen saanut tietää, että Urjalan kouluissa on liikuntatunneilla hiihdetty paljon ihan eskareista alkaen. Sekä Aseman koulun että yhtenäiskoulun lähellä on ollut hyvin hoidettuja latuja sopivasti eri-ikäisille ja -taitoisille.

Osan laduista Urjalassa avaa kunta ja osan innostuneet harrastajat. Mitä kauemmaksi kuntakeskusta mennään, sitä enemmän tarvitaan vapaaehtoisia kelkkakuskeja ja laduntekijöitä. Nykyaikaisilla suksilla ei umpihankihiihto tahdo onnistua. Kiitokset kaikille latu-urien aukojille!

Pitkään aikaan ei Urjalassa ole järjestetty laturetkiä. Aikanaan oli Mieliön rengas. Kun Martti Innanen teki Urjalan taikayöllä tunnetuksi varstan, nimi muuttui Varsta-lenkiksi. Varsta oli työkalu, jolla riihessä erotettiin viljan tähkästä jyvät.

Kadonnutta perinnettä ovat myös koulujen väliset hiihtokilpailut, joissa luokittain kilpailtiin. Kouluja oli paljon ja joka sarjassa runsaasti hiihtäjiä, jotka karsittiin oman koulun kisoissa. Laukeelan koulun kisoissa oli miltei aina häntäpäässä, joten edustuspaikkaa ei tullut. Joku kyllä neuvoi, että, jos alkaa väsyttää, niin sokeripala suussa antaa lisäpotkua. Talvisin kouluun kuljin reilun neljän kilometrin matka suksilla. Kotiin tullessa vasta ylemmillä luokilla uskalsi laskea Ilolanmäen pahemmin jarruttelematta.

Kansanhiihdotkin ovat loppuneet. Monet teistä muistavat varmaan kouluissa jaetut kansanhiihtokortit, joihin merkittiin päivittäin sekä kotopiirissä, koulumatkalla että koulussa hiihdetyt kilometrit. Tiedot lähetettiin eteenpäin. Menosten kyläyhdistyksen vitriinissä pitäisi olla Säästöpankin lahjoittama hopeinen kiertopalkinto. Ilmeisesti Hakalan Osmon aikana koulussa oli paljon ahkeria hiihtäjiä.

Ensimmäinen kansanhiihto oli v.1946. Esimerkki oli saatu maaottelumarssista v. 1941, jossa Suomi voitti ruotsalaiset. Presidentti Rytikin käveli puku päällä ja huopahattu päässä. Ja tietenkin hiihtokilometreissä suomalaiset voittivat muut pohjoismaat.

Muutamien urjalalaisten kirjahyllystä löytyy sekä Finlandia- että Pirkanhiihdon osallistumismitali. Viime aikoina näitä tapahtumia ei ole voitu suunnitellusti joka vuosi järjestää.

Poikavuosina kilpailtiin hyppyrimäessä siitä, kuka sai olla Veikko Kankkonen. Nyt ei vastaavia esikuvia ole. Ulkoilusta voi nauttia esikuvittakin.

Seppo Pirhonen

                                                                                                            Forssan Lehti
                                                                                                            15.2.2021
Urjalan kulmilta
Kouluasioissa ei ole yhtä totuutta

Koulukeskustelu käy kiivaana Forssassa. Tätä seuratessa ovat palautuneet mieleen vastaavat tilanteet täällä Urjalassa. Kamppailu oman lähikoulun puolesta noudattaa kaikkialla samaa kaavaa. Oman koulun puoltajat voittavat usein monta taistelua ja saavat torjuntavoittoja, mutta häviävät sodan.

Kun Urjalaan ryhdyttiin perustamaan pitäjänkoulun lisäksi uusia kouluja, kävi niin, että kustannusten pelossa ja osin kouluvastaisten mielipiteiden takia vastustettiin pitäjän toisella laidalla olevan kylän kouluhanketta. Vastaisku tuli, kun koulua haluttiin vastustajien kylään. Kuitenkin Urjalaan syntyi yli 20 koulua.

Vastaava tilanne syntyi, kun kouluja ryhdyttiin lakkauttamaan. Kysyttiin miksi meidän, miksei naapurin. Toiselta laidalta kuntaa oli helpompi kannattaa lakkautusta kaukana omasta kylästä. Muistiin tämäkin jäi. Vaikeaa oli hakea tukea, kun sitä olisi tarvittu. Suurin jakolinja oli kuitenkin keskittäjien ja kyläkoulujen puolustajien välillä

Lähikoulun puolustajat vetoavat tuttuun, turvalliseen ja yhteisöllisyyteen. Kerätään nimilistoja ja puoltolausuntoja. Keskittäjät vetoavat kustannuksiin. Raskainta omaa koulua puolustaessa oli se, että kyläkoulun opettajien ammattitaito kyseenalaistettiin. Aliarvioitiin ja vähäteltiin ilman mitään näyttöjä. Koulutaisteluissa pitää voida luottaa vahvoihin faktoihin ilman tarkoitushakuisia laskelmia. Ihmisten tunteita ei pidä aliarvioida.

Urjalassa on nyt yhtenäiskoulu ja Aseman koulu. Jotenkin on aistittavissa, että päättäjät pohdiskelevat Aseman koulun kohtaloa. Äänestyksen jälkeen yksi opettajan virka vähenee syksyllä. Liikuntasaliosan remonttia on lykätty.

Urjalassa syntyi viime vuonna 25 ja Forssakin vain noin sata lasta. Kyllä näiden lukujen pitäisi herättää todellakin pohtimaan, mihin olemme menossa meillä ja koko maassa. Vetovoimaa ei tule julistautumalla lapsiystävälliseksi. Eikä sitä ole vain yhtenäiskoulu tai monikylä, koska niitä alkaa olla joka puolella.

Lapsiperheiden asema pitäisi nostaa koko maassa keskiöön. Tällä viikolla on tulossa julki hallituksen ehdotus perhevapaista. Siinä on oma jaksonsa äidille ja isälle sekä yhteisesti jaettavaksi. Kotihoidon tuki säilyy, vaikka sitä vastaan on viime aikoina voimakkaasti kampanjoitu. Vastustajien tutkimuslaitokset saavat aina samat tulokset. Monissa asioissa vaaditaan vapautta valita, mutta lapsiperheille sitä ei suotaisi.

Jos lapsia ei synny nykyistä enempää, vähenee kotimainen työvoima. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitaan veronmaksajia. Kaikki on pidettävä mukana.

Seppo Pirhonen

                                                                                                            Forssan Lehti                  
                                                                                                            1.2.2020
Urjalan kulmilta
Uutta rakentamaan

Tietäisitkö missä on ”Makasiininmäki”? Vuonna 1825 rakennettiin sinne Urjalan pitäjänmakasiini, johon talollisten piti tuoda viljaa aluksi seurakunnan ja kunnan perustamisen jälkeen pitäjäläisten tarpeisiin niin siemenviljaksi kuin köyhäinavuksi.

Jykevä punahonkainen pitäjänmakasiini purettiin ja sen paikalle rakennettiin seurakuntatalo, jonka silloinen Tampereen hiippakunnan piispa Eelis Gulin vihki käyttöön syyskuussa 1963. Tontti oli ostettu Martti Nissin perikunnalta. Tien toiselle puolelle kohosi Taltu Muuriselta ostetulle tontille kirkkoherran pappila. Arjanheimot muuttivat siihen Honkolasta. Pappilassa oli seitsemän huonetta ja virastolla 150 neliötä.

Seurakuntatalossa on alakerrassa seurakuntasali, rippikoulusali, askartelu- ja kerhohuone, kolme toimistohuonetta sekä kahvio ja keittiötilat, yhteensä 410 neliötä. Yläkerrassa oli kanttorin, seurakuntasisaren ja talonmiehen asunnot. Yhteensä pappilan ja seurakuntatalon rakentaminen maksoi n. 430 000 markkaa eli nykyrahassa 925 000 euroa.

Kerhotilassa puhalsin posket pullollaan ensimmäiset sävelet kornettiin ja myöhemmin trumpettiin syksyllä 1963 Toivo Lankisen opastaessa. Isossa salissa oli konsertteja ja rippikoulusalissa oli nuorten iltoja ja myös nuorisoparlamentti kokoontui. Jonkin aikaa pidin myös poikakerhoa.

Nyt suunnitellaan paikalle uutta seurakuntalaisten olohuonetta ja tilaa kirkkoherranvirastolle, joka on nyt vuokratiloissa. Hyötyneliömäärä on hieman pienempi alustavissa suunnitelmissa ja kustannusarvio haarukassa 1,3–1,5 miljoona euroa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi viime vuonna kiinteistöstrategian, jonka mukaan luovutaan tarpeettomista tiloista. Huhdin pappila ja leirikeskus Linnavuori on myyty. Kirkkoriihenä nykyisin tunnettu entinen virastotalo on myynnissä. Entinen partiolaisten tila Lokonen on varastona. Lisäksi seurakunnalla on sijoitusasuntoja, joista on vuokratuloa, ja metsäomaisuutta sekä jonkin verran muita sijoituksia.

Tavoitteena on, että uusi seurakuntakoti olisi valmis ensi vuonna. Asiaa valmistelee erillinen rakennustoimikunta ja kirkkoneuvosto. Lopulliset päätökset tekee 15-jäseninen kirkkovaltuusto. Sanansa on sanottavana myös museovirastolla ennekuin nykyinen talo voidaan purkaa.

Parilta taholta kysyttiin ehdokkaaksi kirkkoneuvoston jäseneksi. Miehistä oli kuulemma pulaa, kun heitä pitää olla vähintään 40 %. Näin minusta tuli kiintiömies. ”Savolainen ja Pirhonen menivät heitttämällä kirkkoneuvostoon vain siksi että ovat miehiä. Naisia jouduttiin äänestämään ja sumplimaan” kommentoi Kajavan Eino Facebookissa.

Seppo Pirhonen

     

                                                                                                        Forssan Lehti
                                                                                                            18.1.2021
Urjalan kulmilta
Nuorena yrittämään

Voisin tienata 50–7000 euroa vuoden aikana, jos perustan yrityksen ja olen 15–28 vuotta nuori. Urjalan kunta päättää tänään maksaa 300 euron yrityssetelin tänä vuonna aloittavalle 4H-yrittäjälle. Oivallinen vaihtoehto, jos ei ole kesäksi saamassa palkkatyötä.

Kunta haluaa edistää nuorten yrittäjyyttä. Koska 4H-järjestöllä on valmis konsepti yrittämiseen ja myös tarpeellinen koulutuspaketti, toimii paikalinen yhdistys kunnan ja nuoren kumppanina. Jokaisen on suoritettava kurssi ja sen voi suorittaa verkossa.

Yrittäjäksi ryhtyvän on laadittava liiketoimintasuunnitelma, joten ihan hetken mielijohteesta ei voi lähetä liikkeelle. Perustamisilmoitus tehdään yhdistykselle ja sieltä saa myös henkilökohtaisen yritysohjaajan. Vuosittain pitää laatia toimintakertomus ja talousraportti. Veroilmoitus täytyy muistaa myös tehdä.

Ennen yrittämisen alkua kannattaa miettiä, onko idea sellainen, että se toimii myös niin, että saa tuloja menojen katteeksi. Tietynlaista sitkeyttä ja tarmokkuutta ja uskoa omaan ideaan yrittäminen aina edellyttää. Tällä tavalla saa kuitenkin nuori kouriintuntuvaa kokemusta ja yrittäminen voi jatkua myös seuraavina vuosina ja siitä voi tulla myös oma työura. Tiedotusvälineet ovat kertoneet esimerkkejä nuorista onnistujista.

Kunnan elinkeinoasiamies Satu Sarin lähetti yrityksille kirjeen, jossa kehotettiin ilmoittamaan mahdollisista kesätyöpaikoista. Nyt käynnistyy ”Kesäksi töihin-kampanja.” Yritys ilmoittaa kesätyöstä ja tiedot julkaistaan helmikuussa kunnan verkkosivuilla. Sieltä kesätöihin haluavat ja vanhemmat voivat nähdä tarjolla olevat paikat.

Kun kiinnostava työ löytyy, nuoren kannattaa itse ottaa yhteyttä yritykseen. Kyllähän suhteillakin työpaikka joskus on järjestynyt, mutta aika moni yrittäjä on sanonut, että valitsee sellaisen nuoren, joka itse kysyy töitä, jos vaihtoehtona on asialla oleva äiti tai isä

Urjalassa idean takana oli paikallinen yrittäjäjärjestö. Hankkeessa on mukana myös muita toimijoita kuten Urava ry:n PoVer-hanke ja Ohjaamo sekä nuorisostoimi. Urjalassa on huomattavan paljon sekä yksinyrittäjiä että perheyrityksiä. Osalle niistä on jatkaja ja osalle ei. Yrittäjähenkeä on siis syytä vahvistaa.

Tässä vaiheessa emme tiedä vielä, miten yrityselämässä menee kesällä, mutta toivonsäteitä on näkyvissä. Kansanviisaus: ” Aikainen lintu madon nappaa”, pätee myös kesätöihin. Nyt on aika ottaa yhteyttä työnantajiin. Useampaankin, jos mielii töitä kesäksi saada. Kunta on aiemmin antanut yrityssetelin kokoisen kannustinrahan yritykselle, joka ottaa nuoren kesätöihin.

 

Seppo Pirhonen

                                                                                                         Forssan Lehti
                                                                                                            4.1.2021
Urjalan kulmilta
Emme näe vielä…

Sumu esti näkemästä useimmat raketit. Pauketta kuului kyllä joka puolelta, kun vuodenvaihteessa menin ulos katselemaan ja kuuntelemaan. Naapurin raketit näkyivät, mutta ei kauempaa.

Niinhän se aina on, että uutta vuotta aloitettaessa emme tiedä, mitä se tuo tullessaan. Emme tienneet vuosi sitten, miten idästä tullut virus vaikutti meillä ja muualla. Se pitää vielä otteessaan ja pyrkii uusiutumaan. Toivottavasti uudet rokotteet auttavat.

Ehkä oli tarpeen, että pandemia pakotti meidät miettimään, mikä on tärkeää ja mikä ei. Olemme joutuneet pohtimaan arvojamme ja tärkeysjärjestystä. Yhdysvaltalainen Abraham Maslow julkaisi v. 1943 tarvehierarkian, jossa edetään välttämättömistä tarpeista aina korkeammalle: fysiologiset, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, arvonannon ja itsensä toteuttamisen tarpeet.

Suomessa nämä toteutuvat normaalioloissa aika hyvin. Nyt jouduimme pohtimaan kakkostasoa eli turvallisuutta ja suojautumista ulkoista terveyttämme uhkaavaa vaaraa vastaan. Samalla se nosti yhteenkuuluvuutta ja rakkaudenkin tarvetta. Presidentti Sauli Niinistö painotti myös vastuuta sekä itsestä että toisista.  Välittämistä välinpitämättömyyden sijaan.

Maaseudun arvostus kasvoi. Kävi ilmi, että monia työtehtäviä voi hoitaa etänä kotoa käsin. Monipaikkainen asuminen nousi käsitteenä tutummaksi. Mökit alkoivat kiinnostaa myös nuorempia ikäluokkia. Etätyö säästää liikkumiskustannuksia ja liikenteen väheneminen  pienentää hiilikuormaa. Kaikkea työtä ei tarvitse keskittää.

Luonnossa liikuttiin eritoten kansallispuistoissa, joissa on valmiit polut. Metsä on monelle kaupunkilaiselle vielä vieras ja pelottavakin paikka ja siksi marjat jäävät noukkimatta.

Useille yrityksille vuosi oli vaikea ja tämä vuosi ratkaisee jatkamismahdollisuudet. Toisaalta uusi tilanne loi oivalluksia ja synnytti myös menestyjiä.

Urjalassa syntyi viime vuonna kahdeksan lasta enemmän kuin edellisvuonna eli yhteensä 25. Sekään ei ole suuri luku. Tarvitaan muuttajia, koska kuolleisuus alentaa väkimäärää. Potentiaaliset muuttajat löytynevät esimerkiksi siitä joukosta, joka käy täällä töissä. Myös omista vastavalmistuneista nuorista kannattaa pitää kiinni.

Urjalassa aloittaa uusi kunnanjohtaja Annu Kuuisisto. Hän näyttää oivaltaneen jo nyt niitä vahvuuksia, joiden varaan kannattaa tulevaisuutta rakentaa. Hänen aisaparikseen tulee uusi hallintojohtaja. Viimeksi kunnanjohtaja ja kunnansihteeri vaihtuivat samanaikaisesti, kun Heikki Suontausta aloitti kunnanjohtajana ja Matti Rantanen kunnansihteerinä v. 1980.

Turvallista uutta vuotta!

Seppo Pirhonen